12.01.2010 So Ra No Wo To 01 by Espe

Noniin nyt hyppääkin Espen blogitussarjojen laatu ihan kerrasta kuten huomaatte, vuorossa siis Aniplexin ja A-1 Picturesin superluokan projekti armeijan torvensoittajatytöistä ja.. niin..hetkine miks toi komposition laatija on kirjottanu Qwaserin en edes-- Rooleissa Hisako Kanemotoa, Aya Endoa, Eri Kitamuraa, Yuu Kobayashia ja muuta vastaavaa. Manga-adaptointi alkoi pyöriä myöskin tässä kuussa. Opening on mun ja varmaan aika monen muunkin riemuksi Kalafinaa (Hikari no Senritsu) joka on uuh ihanaa ja videokin on oikein nätti vaik se vissiin vaihtuilee...mut miksei mikää taaskaa mee musan tahdissa. voi kulli täs tiedostos on hardsubit openingissa no ei voi mitää nyt. tulipa hyvät screenit muutenki Jakso alkaa siitä kun pieni tytteli nyyhkyttää ypöyksin raunioituneessa talossa jonka pihalla hän huomaa blondin vähän isomman tyttelin kulkunen kaulassaan. Pian pirteä päähenkilömme Kanata kuitenkin heräilee flashbackistaan torvi kourassa tavarajunan kyydistä ja saa seuranaan olevilta sotilastovereiltaan jotai fabulouskarkkiakin ohimennen. Pian hän pääsee motskarin kyydissä Seize-nimiseen kylään jonne hänet on määrätty tollaselle ihme asemalle torvensoittajaksi, ja niinpä kaikki.. hienot operaationsa tehtyään Kanata käy sisään kaupunkiin. Seizessä on meneillään joku festivaali ja niinpä kaupunki on täynnä iloisia (kaljaa juovia) ihmisiä ja kaikkea mukavaa, ja niinpä Kanata käyttää hyvän tovin kiertelemällä paikkoja kun hänen ilmoittautumisaikansakin on vasta muutaman tunnin kuluttua. Katsellessaan JEE KALA PATSAITA (kuvassa delfiini) hän huomaa kaupan sisällä vihaisen näköisen tytön ja pakenee paikalta. Ja ton tytön nimi on muuten Rio. JEE MUN LELMPIHAHMO VALKO-OTSAPÖLLÖNEN UGUUUU.. joo.. se lentää. Toisaalla Kanata nojailee coolisti sillankaiteeseen kun joku pikkutyttö tulee out of nowhere hänen luokseen ja mällää hänet märäksi punaisella litkulla, jolloin kaikki muutkin paikalla olevat kyläläiset ryhtyvät samaan touhuun. Kanata liittyy mukaan hauskanpitoon jonka jälkeen Rio löytää hänet läpimärkänä ja vilustuneena. Rio karjuu että tuollaisilla rytkyillähän ei palvelukseen ilmoittauduta ja niinpä hän vie uuden ryhmänsä jäsenen kotiinsa kylpyyn ja pesee tämän vaatteet. Niin Rio on siis samassa ryhmässä kuin Kanata Snobikylvyssä lojuessaan Kanata kysyy Riolta ja tämän...isoäidiltä+?? tai joltain mummelilta kuitenki että mistä Seizessä meneillään olevassa festivaalissa oikein on kyse. Sitten Rio........ ei kerrokaan. Vaan öö.. mummeli näyttää hänelle jakson alussa nähtyä kulkusta ja Rio sanoo että FELICIA SENKIN-- öö sitten kaksi muuta ryhmässä olevaa tyttöä odottelevat kaupungin ulkopuolella Kanataa ja.. öö.. kulkunen jota Rio katselee on lahja hänen isältään. Kanata tulee pois kylvystä ja tunnistaa muuten kaikenlaisten äänten säveliä erittäin hyvin, menee parvekkeelle roikkumaan eikä pelkää mitään. YHTÄKKIÄ kawaiipöllö ilmestyy kuitenkin jostain ja ryöstää kulkusen! mutta onneksi Riota..Rioa..Rioa ei näytä haittaavan. Sitten randomshotti söpöstä danderemekaanikkotytöstä. Pian Rion täytyy mennä asioille ja niinpä hän heittää Kanatan ulos jatkamaan omin päin. Kanata on jo myöhässä ilmoittautumisestaan kahdelle muulle tytölle aargh ja hän säntäisi sinne suin päin muuten, mutta yhtäkkiä jostain kuuluu pöllön varastaman kulkusen kilinä. Kanata tekee päätöksensä ja lähtee jahtaamaan pöllöä samalla kun joku ihana biisi alkaa soida ja aah ;_; Rio taas toimii edelleen käynnissä olevan festivaalin kulkueessa vettä kansan päälle heittelevänä neitona ja selittää samalla katsojille juhlaa koskevan tarun, jossa kauan sitten kylän alla eli tulta syöksevä demoni joka piti ihmisiä kauhun vallassa. Kerran demoni kaappasi linnoituksesssa asuvat neidot labyrinttiinsä, mutta he pääsivät pakenemaan enkelien antamaa kultatorvea soittamalla ja tappoivat demonin. Demonin irtopää alkoi kuitenkin syöstä yhtä lisää tulta ja neidot pitivät sitä yksi kerrallaan estääkseen tulen leviämisen, jolloin kyläläiset riensivät apuun ja heittivät vettä demonin sekä neitojen päälle vuoden ajan kunnes liekki viimein sammui. Henkensä kylän puolesta uhranneiden neitojen kunniaksi alettiin Seizessä sitten pitää vedenheittelyfestivaalia. Toisaalla Kanata juoksee kulkusen perässä jo ties missä perseessä ja huomaa sen yhtäkkiä takertuneen kallionreunaan jolloin hän evottaa ja tipahtaa alas veteen. Jokeen upotessaan hän huomaa ouuh kultaisen valtavan olennon luurangon! Ilta koittaa jo ja Kanata vain lojuu eksyksissä joenuomalla ja on näköjään saanut sen kulkusenkin hommattua takaisin. Hän pohtii että ah en halua olla yksin ja muistelee sitten jakson alussa nähtyä flashbackia jossa hän on eksynyt äidistään johonkin ja blondi tyttö sanoo hänelle että jos tahdot tavata jonkun niin sen tahdon ääni kyllä kantaa..! Ja häntä mallinaan käyttäen Kanata siis kohottaa torvensa ja hälyttää Rion ja muut pelastamaan itsensä. Myöhemmin hän herää Time telling fortressissa eli uudella asemapaikallaan ja pääseekin heti ylös päästyään hommiin. Rio näyttää hänelle tornin katolla hienon torvisoolon ilmoittaakseen aamun sarastuksesta kyläläisille ja antaa sitten Kanatan näyttää omat taitonsa... vähän.. vähemmän hienoin tuloksin. Ending on Haruka Tomatsua (Girls, Be Ambitious) ja ihan.. hyvä. Biisin itseasias unohin jo nyt vaikka katoin ton pari minsaa sitten ja se varmaa kertoo jo jotain mut video on oikein söpö. Kyllähän tää ekajaksokin jo täytti odotukset aika hyvin. Kaikki hahmot vaikuttaa rakastettavilta, musa kuulostaa hyvältä ja animointi ja taustat on ihan älyttömän komeita. Tunnelma oli koko ajan nätti ja levollinen ja sitä oikeesti OLI mikä tuntuu olevan aika harvinaista. Ainoa mikä ärsytti oli tämä tunnettu K-Onin tyylin räikeä matkiminen, aikaisemmin julkaistussa promokuvassahan piirtotyyli oli täysin erilainen ja vieläpä hirmuisen nätti mutta toisen sarjan suosio taisi tehdä kepposet. Meininki oli muutenki hieman löysää.. tuntuu siltä että kun ekan jakson visuaaliseen näyttävyyteen oli panostettu ekstrapaljon niin sisältö jäi vähän epämääräiseksi. Noh, odottelen silti innolla lisää.